// Veneen hankinta | 5 kommenttia

Tästä se kaikki alkoi

Jokainen tarina alkaa jostain. Meidän yhteinen taipaleemme Solveig II:n (ex-Bonito) kanssa alkoi kevättalvella 2011.

Olimme purjehtineet edelliset kolme kesää s/y Jennillä (Rock 20). Vuosien 2007-2010 aikana vene remontoitiin alusta loppuun: sisusta rakennettiin uudestaan, purjeet ja kuomu uusittiin. Lisäksi mukavuustasoa nostettiin kiinteällä jääkaapilla ja sitä varten kannelle asennettiin aurinkopaneeli.

S/Y Jenni, Rock 20

S/Y Jenni oli merkiltään Rock 20, vm -73. Purjehdimme veneellä kolme kesää.

Pidimme veneestä kovasti ja se oli kahdelle (nuorelle ja alamittaiselle) ihmiselle riittävän suuri. Toiveissa oli kuitenkin hieman tilavampi ja tukevampi vene, sisävessalla ja -moottorilla. Näin ollen, vene laitettiin myyntiin loppukesästä 2010. Tammikuun alussa veneestä tehtiin kaupat. Vene laskettiin veteen vappuna, jonka jälkeen uusi omistaja purjehti sen pääkapunkiseudun suuntaan.

S/Y Jenni, sisäkuva

Tilaa oli riittävästi kahdelle hengelle. Kolmen vuoden aikana kiinnyimme veneeseen, joten myyntipäätöksen tekeminen ei ollut helppoa.

Esikoisemme syntyi helmikuussa 2011, joten ajatuksena oli viettää kesä ilman venettä. Samalla olisi hyvä tilanne seurata venemarkkinoita ja etsiä sitä oikeaa venettä kaikessa rauhassa.

Yritys hyvä – veneetön kausi kesti kolme viikkoa.

Veneen myynnin jälkeen (ja ennen) illat menivät nettiveneessä ja blocketissa notkuen. Tarjonta oli aika hyvin selvillä ja kiikarissa oli mm. Sunwind 27 (uudella kannella), Sunwind 29, Ohlsson 29, Comfort 30 tai Albin Ballad. Comfortteja ja Balladeja löytyi Ruotsista runsaasti, mutta oikeanlaista yksilöä ei sattunut kohdalle.

Selvittelin eri venetyyppien ominaisuuksia ja tyyppivikoja ja pikkuhiljaa päähän alkoi muodostumaan jonkinlainen käsitys toiveveneen ominaisuuksista. Lopulta hakusessa oli akselivedolla varustettu tukeva vene, jolla pärjäisi mukavasti kovemmassakin kelissä. Yksilölle oli lisäksi vaatimuksena vielä suhteellisen uudet purjeet ja/tai moottori.

Arietta 31, s/y Bonito

S/Y Bonito talvehtimassa Haaparannassa huhtikuussa 2011.

Jossain vaiheessa törmäsin Nettiveneessä vuoden -74 Arietta 31:een, joka oli ollut myynnissä jo pidemmän aikaa. Ankaran googlailun jälkeen vene osoittautui Olle Enderleinin 60-luvulla piirtämäksi meriristeilijäksi (havskryssare). Huomio kiinnittyi veneen kauniisiin linjoihin ja mahonkisisustukseen. Soitin myyjälle ja kyselin veneestä kaiken mahdollisen; A4-paperi täyttyi nopeasti, kun kirjasin speksejä ja veneen historiaa ylös. Hyvin pian tuli sellainen olo, että venettä pitää päästä katsomaan – Tornioon.

Varsinais-Suomesta matkaa kertyy edestakaisin toistatuhatta kilometriä. Lähdimme perjantaina ajamaan Keski-Suomeen isovanhempieni luokse, josta teimme isäni kanssa lauantaina pistoreissun (~900km) Tornioon, tai oikeastaan Haaparannan puolelle, jossa vene oli telakoituna. Vene oli ollut kuivilla edelliset kaksi vuotta ja myös ikä näkyi päällepäin.

Tutkimme venettä muutaman tunnin ajan, koluten paikat perusteellisesti läpi taskulampun kanssa. Perusasiat olivat kunnossa, joten vene oli purjehdittavissa kotiin: pohja kunnossa (ei ruttoa), rakenteet kunnossa, purjeet uusittu 2002 ja makeavesijäähdytteinen kone vuodelta 1990.

Arietta 31, s/y Bonito

Veneen ikä näkyi yleiskunnossa ja aika oli tehnyt paikat nuhjuisiksi. Pohja oli hyvässä kunnossa; perämerellä vesi on makeaa ja näkki loistaa poissaolollaan.

Automatka kotiin sujui veneen plussia ja miinuksia listatessa. Veneen tyyppi viehätti kovasti ja kaikki vanhentuneet asiat olisi korjattavissa/uusittavissa. Veneessä ei ollut erityisen paljoa teknisiä härpäkkeitä, jotka olisivat turhaan nostaneet hintaa, eikä sitä muutenkaan oltu ”pilattu” peruuttamattomasti.

Muutaman viikon päästä teimme ostotarjouksen ja puhelimessa pääsimme hinnasta nopeasti yhteisymmärrykseen. Maksoimme käsirahan (10% hinnasta) tarjouksen hyväksymisen yhteydessä ja loppu kauppasumma maksettiin samalla viikolla, kuin purjehdimme veneen kotiin.

Kommentoi

Kommentoi

  1. Oho, enpä huomannut lukea tätä postausta, kun vasta nyt.
    Rock meilläkin vedessä lilluu ja muuta pahaa sanottavaa ei ole, kuin hytin mataluus, joka kokoluokkaansa on kylläkin tilava. Johtunee omista raajoista, joiden ansiosta päälaki vaeltaa 2 metrin korkeudessa..
    Mihin teillä oli jääkaappi piilotettuna tässä vehkeessä? Houkuttaisi ensi kaudeksi hommata vielä sellainen kruunatakseen komeuden, kun kaasuliesi yms. löytyy vanhastaan.

    • Mahtavaa! Rock on kyllä kiva vene, eikä meilläkään ole siitä mitään pahaa sanottavaa. Me tehtiin jääkaappi paapuurin puolelle keittimen eteen. Se taitaa vähän näkyäkin tuossa yhdessä postauksen kuvassa. Mikään kovin suurihan se ei ollut, mutta tyhjää parempi silti. Lisäänpä blogisi lukulistalle. Suotuisia tuulia lomapurjehdukselle!