// Kunnostus

Pentteriremontti

Veneen sisäremontti alkoi syksyllä 2011, kun paatti oli saatu ylös ja säältä suojaan. Solveig II talvehti kylmässä hallissa, joka vähän rajoitti tekemistä, mutta puhaltimilla sisälämpötilan sai ihan kelvolliseksi.

Sotkuinen pentteri ennen remonttia. Tasaiset pinnat ja säilytystilat ovat kortilla.

Sotkuinen pentteri ennen remonttia. Tasaiset pinnat ja säilytystilat ovat kortilla.

Remontti alkoi purkuhommilla. Lähtökohtana oli pentteri, jossa oli huonosti tasaista laskutilaa kolmessa eri tasossa. Keitin ja jääkaappi olivat myös uusittavien listalla.

Purkamisen jälkeen jäljellä oli enää moottorinkopan paarpuurin puoleinen sivuseinä sekä keittimen etupuolella oleva puolilaipio. Purkuhommista on vähän heikosti kuvia. Suurin osa kuvista katosi puhelimen mukana, kun se varastettiin. Joo tiedän – varmuuskopiot. Osa kuvista oli tallessa, osa ei.

-It happens. -What, Shit? -Sometimes.
– Forrest Gump

Ajatuksena oli laskea tiskiallastasoa sen verran, että se olisi samalla tasalla kylmäboksin kanssa. Lopulta tasoa, joka on samalla myös konekopan kansi, laskettiin 11 senttiä. Käytännössä konekopan sivuseinää ja etuseinää madallettiin tuon verran. Kopan styyrpuurin puoleinen seinä oli aikaisemmin palasista koottu, joten tässä yhteydessä tein siitä kiinteän.

Uuden pentterin runko alkaa muotoutumaan.

Uuden pentterin runko alkaa muotoutumaan. Tässä kohtaa konekoppa on jo oikeassa korkeudessa.

Keitin

Rempan yhteydessä Wallaksen valopetrooliliesi vaihtui Enon kaasukeittimeen. Uutta keitintä varten piti vetää kaasuputket sitloodan laatikosta, johon pullo sijoitettiin omaan tuulettuvaan laatikkoonsa.

Kupariputket saa itse vetää paikoilleen, mutta liittimiä ei tule itse vääntää kiinni. Liittimien kanssa tulee käyttää putken sisään tulevaa tukiholkkia. Koeponnistuksen yhteydessä valtuutettu kaasuasentaja tarkistaa, että tarvittavat holkit löytyy ja kiristää liittimet oikeaan kireyteen. Liian tiukka kiristys ei pidä ja alkaa vuotamaan. Asennuksesta ja koeponnistuksesta saa tarran, jota seuran katsastusmiehen tulisi kysyä.

Kaasuputkien vedoissa tulee varmistaa ettei putki pääse tärinän voimasta hankaamaan mihinkään. Laipion läpi menevän putken tulee olla yhtenäinen. Laipion kohdalle ei siis saa tehdä liitosta, vaan laipioon porataan reikä ja kupariputki suojataan reiän kohdalta hankautumisen varalta.

Jos etäisyys pullon paineensäätimestä kulutuslaitteeseen on enintään 1,2 metriä, voidaan kiinteän asennuksen sijasta käyttää hyväksyttyä nestekaasuletkua. On myös hyvä muistaa, että koko kaasuvedosta letkua saa olla maksimissaan 1,2 metriä. Meillä esim. 60 senttiä pullon päässä ja 60 senttiä keittimen päässä. Välissä on pari metriä kupariputkea.

Kaasuasennuksista löytyy tietoa ainakin Tukesin ja Finanssialan Keskusliiton (!) sivuilta.

Hallittu kaaos. Salonki remontin keskellä.

Hallittu kaaos. Salonki remontin keskellä.

Kylmäboksi

Kylmäboksia varten ostin Isothermin kompressorin ja siihen höyrystimen (evaporator). Mitään valmista laatikkoa en tilaan saanut mahtumaan kaarevan kyljen takia. Siispä itse tekemään. Edelliseen veneeseen tein itse kylmäboksin Finnfoamista ja lasikuidusta, joten päätin noudattaa samaa menettelyä tässäkin. Itse tekemällä sain myös rajallisen tilan käytettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Kylmäboksin muoto seuraa veneen kylkeä. Korkeaan kohtaan mahtuu 1,5 litran limsapullo pystyyn.

Kylmäboksin muoto seuraa veneen kylkeä. Korkeaan kohtaan mahtuu 1,5 litran limsapullo pystyyn.

Rakennusmateriaalina on käytetty 30 mm Finnfoam-levyä, jota on helppo työstää mattoveitsellä ja hiekkapaperilla. Finnfoam kestää epoksia, joten kudotusta matosta ja epoksihartsista saa helposti hyvän pinnan aikaiseksi. Rautakaupassa 2500 mm x 600 mm levy maksaa 8 euroa, joten ei haittaa vaikka rakennusvaiheessa tulisi susikappaleita.

Kun palat oli leikattu irti, laminoin palojen sisäpinnoille paksusta matosta muutaman kerroksen kuitua. Höyrystimen kiinnitystä varten laminoin ruuvien kohdalle vanerilaput. Kuidun kovetuttua palat yhteen ilmastointiteipillä ja palojen laminointi yhteen sisäkulmista lasikuitumaton suikaleilla. Saumat voi teippausvaiheessa myös liimata tai muuten eristää lämpövuotojen varalta. Lopuksi sisäpuolen hionta ja maalaus. Viimeistelin homman vielä päällystämällä ulkopinnan foliolla ja kulmat folioteipillä.

Kylmäboksi ja sen kompressori. Ohjausyksikkö sijoitettiin kaapin sisään.

Kylmäboksi ja sen kompressori. Ohjausyksikkö sijoitettiin kaapin sisään.

Uutta pintaa

Ajatus oli tehdä tasot 30 mm MDF-levystä, joka kestää hyvin kosteutta ja kulutusta. Toki teak-pinnat olisivat ehkä olleet kauniimmat, mutta käytännöllisyys meni tässä kohtaa edelle. Uusien työtasojen mallailua mietin pitkään. 30 mm Finnfoam-levy sattui olemaan juuri oikean paksuista, joten tein siitä sapluunat varsinaisia levyjä varten.

30mm Finnfoam-levy osoittautui hyväksi sapluunamateriaaliksi. Levy on edullinen, kevyt kantaa ja helppo työstää haluttuun muotoon.

30mm Finnfoam-levy osoittautui hyväksi sapluunamateriaaliksi. Levy on edullinen, kevyt kantaa ja helppo työstää haluttuun muotoon.

Kun sapluuna oli valmis ja pinnat oikeissa tasoissa, pentterin toimivuutta oli helppo demottaa livenä. Sapluunaan oli helppo tehdä muutoksia, ja kun pentteri alkoi tuntumaan toimivalta, piirtelin viivat MDF-levylle ja sahasin tasot oikeaan mittaan. Sen jälkeen vielä tarpeelliset aukot (lavuaari, kylmäboksi, hanat) levyyn ja tila alkoikin taas etäisesti muistuttamaan pentteriä.

Käsittelin kaikki sahauspinnat epoksilla, joten tasoissa ei missään ole ”paljasta puuta” esillä. Tiskiallas säilyi samana, mutta laitoin rempan yhteydessä pentteriin toisen jalkapumpun, joten nyt altaaseen tulee sekä meri- että makeavesi jalkapumpulla. Whalen jalkapumppu on muuten samaa mallia kuin alkuperäinen (vuodelta -74?). Miksi muuttaa hyvää konstruktiota? Ei miksikään.

Uusi taso paikoillaan sovitusta varten. Kylmäboksin kansi on umpitiikkiä, joka aikaisemmin palveli Rock 20:n laatikon kantena.

Uusi taso paikoillaan sovitusta varten. Kylmäboksin kansi on umpitiikkiä, joka aikaisemmin palveli Rock 20:n laatikon kantena.

Tasojen reunoihin tuli teak-reunus, joka nousee sentin verran pinnan yläpuolelle. Seinät paneloitiin 4 mm teak-vanerilla ja keittimen taakse tehtiin liukuovikaappi. Salosta löytyy erittäin pätevä venepuuseppä Ari Savolainen, joka teki meille liukuovet mittojen mukaan ja niille tarvittavat kiskot.

Pentteri remontin jälkeen. Jokunen lista vielä puuttuu, mutta muuten köökki on valmis.

Pentteri remontin jälkeen. Jokunen lista vielä puuttuu, mutta muuten köökki on valmis.

Ensimmäisen kesän kokemuksien mukaan uusi pentteri toimi hyvin. Keitin on tehokas, laskutilaa on riittävästi ja säilytystilaa reilusti enemmän. Remontti onnistui siis kaikkinensa oikein hyvin. Työtunteja ei tosin kannata alkaa laskemaan.

Rakensimme pentterin uudestaan 2011 talven aikana.

Rakensimme pentterin uudestaan 2011 talven aikana.