// Perheveneily, Purjehdus

Venetsialaiset

Elokuun viimeistä viikonloppua vietettiin venekerhon saaressa Venetsialaisten merkeissä. Lähdimme liikkeelle vasta lauantaiaamuna, joskaan matkaa ei ollut kuin kahdeksan mailia. Perillä saaressa meitä odotti 11 venettä ja grillissä tekeillä ollut pulled pork.

Ilmat olivat viilenneet kesäloman hellelukemista ja vedenkin lämpötila oli enää 17 astetta. Lyhythihaisella märkäpuvulla tarkeni kuitenkin hyvin, kun kävin sukeltamalla tutkimassa kölin vauriot muutaman viikon takaisen karilleajon jäljiltä. Kölin rautaisessa painolastiosassa oli muutama ruosteinen naarmu kyljessä, mutta muuten tällistä ei jäänyt mitään jälkeä.

Sukelsin samalla muiden veneiden pohjista lokianturit läpi, ja äkkiä huomasin olleeni vedessä lähes puoli tuntia. Kylmä vesi oli tehnyt sormista tunnottomat ja vasta saunassa huomasin, että veneen pohjien näkki oli raapinut sormet täysin verille. Pitänee ensi kesänä muistaa laittaa hanskat käteen.

Veden, tulen ja valon juhlaa. (30 s, f/6.3, ISO 1250, 28 mm)

Veden, tulen ja valon juhlaa. (30 s, f/6.3, ISO 1250, 28 mm)

Illalla syötiin nyhtöpossua ja ammuttiin ilotulitteita, joita saa venetsialaisten aikaan ampua taajama-alueen ulkopuolella ihan luvan kanssa. Illalla tuuli tyyntyi ja pimeyden tultua maisema oli otollinen valokuvaukselle.

Tuulta niin vähän, että meren pinta peilaa vielä 30 sekunnin valotusajallakin. (30 s, f/10, ISO 1250, 28 mm)

Tuulta niin vähän, että meren pinta peilaa vielä 30 sekunnin valotusajallakin. (30 s, f/10, ISO 1250, 28 mm)

Syksyn aikataulu oli jo tässä kohtaa valitettavan hyvin tiedossa, eikä vapaita viikonloppuja juurikaan tuntunut olevan. Lisäksi ajatuksissa oli aloittaa sitloodan tiikkien purkaminen jo syksyllä, joten päätettiin purjehtia vene jo sunnuntaina Teijolle – kesän purjehdukset olisivat tältä erää ohi.

Jätettiin esikoinen Taalintehtaalle isovanhempien kyytiin, jonka jälkeen matkaa jatkettiin kuopuksen kera. Päästiin vaihtelevassa kelissä purjein Särkisaloon asti, jonka jälkeen Perkins sai puksuttaa loppumatkan. Kesän viimeiselle legille tuli mittaa vähän vaille 40 mailia.

  1. Olipa mukava lukea veneen kunnostuksesta ja matkoistanne Solveig II:lla.
    s/y Bonito oli meidän ilonamme täällä Saimaalla 1996-2005. Jos haluat enemmän tietoja niin ota yhteyttä.

    • Terve Jari! Hienoa löytää veneen edellisiä omistajia. Olisi mukava kuulla Solveig II:n historiasta – laitan ilman muuta postia tulemaan!

Kommentointi on suljettu.