// Kesäloma 2016, Perheveneily, Purjehdus, Tekniikka | 2 kommenttia

Loma ja sähköinen lokikirja

Palasimme reilun kolmen viikon kesälomapurjehdukselta viime viikolla ja arki on taas lähtenyt käyntiin lasten päiväkodin myötä.

Lomapurjehdus suuntautui jo totutusti ei-mihinkään. Tarkemmin reittiin pääsee tutustumaan lokista.

Lomaan mahtui taas vähän jokalaista säätä, mutta pääsääntöisesti ilmat olivat poutaisia ja lämpimiä, joskin lämppäriä käytettiin varsinkin öisin kosteuden takia. Varsinaisia sadepäiviä matkalle sattui kaksi, joista jälkimmäinen vietettiin huoltohommissa Föglön Degerbyssä.

Degerbyssä vietettiin huoltopäivää; pestiin pyykkiä ja tehtiin sähköhommia veneellä.

Degerbyssä pestiin pyykkiä ja tehtiin sähköhommia veneellä.

Viimeinen viikko saatiinkin sitten nauttia helteistä ja spinnuakin päästiin lennättämään pariin otteeseen. Ideaalitilannehan lomalla olisi sellainen, että joka päivä saisi ajella spinnulla – joskin vallitsevilla tuulilla se tarkoittaisi sitä, että useimmiten loma suuntautuisi Perämerelle tai jonnekin sisämaahan.

Spinnuttelua Brännskäriin. Näemmä spinnuakin voi ajaa hetkittäin pienellä kryssikulmalla.

Spinnuttelua Brännskäriin. Näemmä spinnuakin voi hetkittäin ajaa pienellä kryssikulmalla.

Läntisin paikka oli tällä kertaa Maarianhamina, jossa nähtiin kavereita päivän verran. Mariksesta matka jatkui Kastelholmaan, jossa taisi käydessämme olla kesän kävijäennätys, 83 venettä. Tuntui siltä, että satuimme olemaan liikkeellä samaan aikaan kuin valtaosa muistakin lomalaisista. Satamat tulivat täyteen jo iltapäivästä, vaikka muutamia päiviä aikaisemmin samoissa paikoissa oli ollut hyvin tilaa vielä illallakin.

Siksi olisikin mukava pyrkiä omavaraisuuteen varsinkin sähkön suhteen ja kesän ruuhka-aikoina suosia luonnonsatamia.

Otterklobben. Luonnonsatama Sottungan lounaispuolella.

Otterklobben. Luonnonsatama Sottungan lounaispuolella.

Kesän sesonki on kyllä saariston yrittäjien kannalta karmean lyhyt. Juttelin Seglingessä sataman yrittäjän Satun kanssa asiasta ja hän laskeskeli sesongin heillä alkaneen 3.7. ja enteili ruuhka-ajan päättyvän 18.7. Toki muina aikoinakin veneitä liikkuu, mutta täyteen satama ei sesongin ulkopuolella kuulemma tule.

Ensimmäinen Arietta joka ollaan viiden vuoden aikana nähty merellä. S/Y Marietta, rakennettu mahongista vuonna -74. Valmistusvuosi on siis sama kuin meillä.

Seglingessä nähtiin toinen Arietta. S/Y Marietta, rakennettu mahongista vuonna -74. Valmistusvuosi on siis sama kuin meillä.

Sitä suuremmalla syyllä mielestäni veneilijöiden tulisi käydessään hyödyntää satamien kaikki anti (kalat, sämpylät ja vihannekset) ja sitä kautta antaa yrittäjille edellytykset pitää satamaa myös ensi vuonna.

Sähköinen loki

Tämän kesäiset purjehdukset ovat tallentuneet GPS-seurannan kautta sähköiseen lokikirjaan. Reaaliaikainen seuranta aktivoituu automaattisesti liikkeellä ollessa.

Live-seuranta

Alkuperäinen idea seurantaan tuli S/Y Mamarosan blogista, josta löytyy vastaava systeemi, mutta lopullisesti mopo karkasi Navionicsin Web APIn myötä.

Tässä kohtaa on syytä varottaa herkimpiä lukijoita teknispainotteisesta (lue: nörtti) sisällöstä. Seuraava osio on siis sitä itseään.

GPS-jäljitin mallia TK103.

GPS-jäljitin mallia TK103.

GPS-jäljittimiä löytyy joka lähtöön, ja tämä kyseinen malli (TK103) on tarkoitettu auton varashälyttimeksi. Ominaisuuksia on toisaalta ihan liiaksikin. Kiinasta tilattuna hinta oli 35€.

Mokkula on noin tupakkiaskin kokoinen ja siinä on ulkoiset GPS- ja GSM-antennit. Asennus on tehty kiinteäksi siten, että laite on aina päällä, kun loki on päällä. Virtaa se vie noin 0,2 ampeeria, ja sijaintitieto lähetetään liikkeellä ollessa 30 sekunnin välein tai kun kulkusuunta muuttuu yli 5 astetta.

Lähetys tapahtuu GPRS-yhteyden yli, laitteessa on siis SIM-kortti ja siinä halvin mahdollinen 2G-datayhteys (4€/kk). Värkissä on myös paikka SD-muistikortille, joten mikäli liikutaan matkapuhelinverkon ulkopuolella, sijaintitiedot tallennetaan muistikortille, josta ne voidaan lähettää edelleen kun laite on taas verkon kantaman päässä.

Kaikki konfiguraatio tapahtuu tekstiviestitse, joskaan asetuksiin ei enää alun jälkeen tarvitse kajota.

Sijaintitiedon lähetys on vain yksi (se helpoin) osa systeemiä. Tiedon vastaanotto, analysointi ja reitin määritys on se toinen osa. Loki alkaa nyt olemaan valmis ja homma toimii omalla painollaan.

Ote lokista.

Ote lokista.

Vastaanottava pää määrittää reitin, kun se huomaa että matkanteko on pysähtynyt. Se vertaa lähtöpaikkaa ja määränpäätä tuntemiinsa paikkoihin (aikaisempiin käyntikohteisiin) ja päättelee niistä kuljetun matkan (esim. Korppoo-Sottunga). Jos paikka on uusi, se tulee itse nimetä, ja pikkuhiljaa ohjelma oppii tuntemaan satamat ja saaret.

Loki-Ahvensaari

Voisikin olla aika mielenkiintoista jos useammassa veneessä olisi vastaava seuranta, jolloin saariston satamat tulisivat tutuiksi nopeasti ja suosikkipaikat olisi helppo jakaa muiden veneilijöiden kanssa.

Kommentoi

Kommentoi

  1. Moi,
    Mahtava blogi!
    Onko sulla linkkejä/ohjeita tallessa gps trackerin ja web APIn pystyttämisestä? Laitoin just tilaukseen kiinasta samaisen trackerin ja tarkoitus ois lähteä Maarianhaminan reissulle 3 viikon päästä. Jos ehtisin rakentamaan sitä ennen kokoonpanon, saisimme reissusta lokin, jota olisi kiva muistella jälkeenpäin!

    • Kiitti! Aika scrätsistä taisin tehdä tuon serverin, joka on PHP:n socket serverillä toteutettu. Esimerkkejä löytyy googlettamalla. Palvelu käytännössä vastaanottaa sijaintitiedon ja tallentaa sen kantaan. Taustalla pyörii erillinen rutiini, joka käsittelee lähetetyn sijainnin tiedon suhteessa edelliseen sijaintiin. Kannan päälle on tehty erillinen Rest API, joka tarjoaa karttasovellukselle tarvittavat tiedot. Käytännössä valmiiksi pureksitun KML-tiedoston, joka heijastetaan Navionicsin Web API:lla tuotetun kartan päälle. Voin laittaa tuosta serveristä sorsat jakoon, kun kotiudutaan. Navionicsin nettisivuilta löytyy hyvät dokkarit ja samplet frontendin tekoa varten.