// Jonmeri 33, Kunnostus, Tekniikka | Kommentoi

Sähköt uusiksi

Kuten tapana, mopo karkasi keväthommien yhteydessä myös tänä vuonna. Edellisessä postauksessa oli lyhyt työlista, jossa maininta vaihdetaan aurinkopaneelien säädin MPPT-malliseksi. Siitä se ajatus sitten lähti. Olkoon tämä siis varoittava esimerkki siitä mitä tapahtuu kun talvihorroksesta heränneen insinöörin päästää kevään kynnyksellä vapaaksi uudelle veneelle.

Vanhojen sähköjen setvimiseen ja purkamiseen saa kulumaan aikaa yllättävän paljon.

Ajatuksena oli lisätä sähköjärjetelmään akkumonitori, jollaisen asensin myös edelliseen veneeseen. Se jos mikä tuo ihmisessä esiin aivan uudenlaisia piirteitä. Kun virran kokonaiskulutuksen näkee jatkuvasti, sitä alkaa tahtomattaankin nuukailemaan sähkönkäytön kanssa. Suosittelen.

Akkumonitoriksi valikoitui Victron BMV-712 Smart Bluetooth-ominaisuudella. Puhelimen sovelluksella pääsee tekemään konfiguraatiomuutoksia ja näkemään mm. kulutus- ja lataustietoja viimeisimmän 30 päivän ajalta. Mitä tällä tiedolla sitten tekee, kysyy hän. Ei mitään hajua, mutta tekniikka on aina kivaa.

Akkumonitori tarvitsee toimiakseen shuntin, jonka kautta kaikki sähkö kulkee. Shuntti asennetaan miinuspuolelle siten, että käyttöakun miinuksesta viedään kaapeli shuntin toiseen päähän ja kaikki kulutuskohteet tulevat shuntin toiselle puolelle.

Ryömin sitloodan alla ja takalaatikossa johtojen perässä ja kartoitin olemasssa olevia sähkövetoja ja -kytkentöjä. Kaapelointi oli melko sekalainen; osa alkuperäistä ja osa jälkeenpäin lisätty sitä mukaa kun laitteita on tullut lisää. Mitään varsinaista järjestelmällisyyttä ei ollut, mikä hankaloitti shuntin asennusta. Lopulta päädyin siihen että on helpompi uusia koko kaapelointi ja tehdä asennukset kunnolla alusta loppuun.

Kytkentäkaavio

Päävirtakytkimet ja akkupiirien välinen erotusrele olivat moderneja, joten ne ja akut saivat jäädä. Kaikki muu onkin sitten uutta, sillä erotuksella että kytkinpaneli ja sisävalaistuksen- ja kulkuvalojen kaapelointi on vanhaa. Jälkimmäisten uusiminen on tekemätön paikka, koska osa kaapeleista kulkee sisäverhoilujen alla ja osa on laminoitu kansimoduulin sisään.

Vapaalla kädellä piirretty kytkentäkaavio.

Kaikki kaapelointi ennen päävirtakytkimia on tehty 35 mm² kaapeleilla. Siitä eteenpäin ryhmäkeskukselle sähkö kulkee 16 mm² kaapelia pitkin, ja keskukselta käyttöpaikoille vedot ovat 6 mm² johtoa. Järeällä kaapeloinnilla pyritään minimoimaan jännitehäviöt.

Tässä kohtaa voin mainita, etten ole sähkömies enkä oikeasti tiedä asiasta mitään. 12V-asennuksia saa kuitenkin kuka vaan kuolevainen tehdä. Maasähköpuoli (220V) on sitten syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi.

Maasähkön vikavirtasuojaa ja johdonsuojakatkaisinta (lue: sulake) varten tarvittiin vesitiivis moduulikotelo. Hankin tarkoitukseen hieman suuremman kotelon, jotta sain samaan tilaan tehtyä myös 12V asennukset. 220V asennuksiin tarkoitetut automaattisulakkeet reagoivat ainoastaan virtaan, joten niitä voi hyvin käyttää myös 12V-jännitepuolella. Keskukseen tuli neljä pääsulaketta: lämmitin (16A), kytkinpaneeli (16A), jääkaappi (10A) ja jatkuva +-kisko (10A).

Karttapöydän alla olevat sähkökytkennät.

Sain tehtyä kytkennät hyvin karttapöydän alla olevaan tilaan. Sinne tuli miinuskisko sekä kiskot jatkuvaa plussaa ja pääkatkaisijan kautta tulevaa plussaa varten. Samaan paikkaan tuli myös NMEA 2000 -backbone.

Veneessä ei aiemmin ole ollut NMEA-verkkoa, mutta nyt sellainen tuli. Hankin keväällä uuden VHF:n (B&G V50) jossa on sisäänrakennettu AIS-vastaanotin. Kun VHF:n kytkee samaan verkkoon karttaplotterin kanssa, plotterin ruudulle pitäisi saada näkyviin myös AIS-kohteet. VHF saa plotterin kautta itselleen myös GPS-tiedon, joten DSC-kutsuihin saa automaattisesti mukaan sijainnin. Näin taas teoriassa – käytäntö selviää myöhemmin.

Aurinkopaneelit

Veneessä ei aiemmin ole ollut maasähköä, vaan targakaareen sijoitetut aurinkopaneelit ovat pitäneet akut latauksessa. Nyt lisäsin järjestelmään kuitenkin erillisen maasähkölaturin (CTEK M200), jotta akut saa syksyllä ja keväällä ladattua täyteen.

Paneeleja oli aiemmin 2 x 50W, mutta ne olivat melko vanhoja. Tekniikka on 20 vuoden aikana kehittynyt siinä määrin, että nykyään samaan tilaan saa mahtumaan 2 x 100W. Löysin eBaysta sopivan kokoiset paneelit sopivaan hintaan. Uudet paneelit ovat malliltaan semi-flexejä, joten niitä varten piti rakentaa vielä kehikot, jotta ne sai asennettua kaaren päälle.

Kehikot tehtiin lehtikuusesta. Paneelit kiinnitetään kehyksiin liimamassalla ja ruuveilla. Liiman tarttumista varten kehikkoon ajettiin sirkkelillä parin millin urat.

Paneelit on kytketty sarjaan, jolloin niiden nimellisjännite on 24V. Jännitettä nostamalla minimoidaan taas siirrosta aiheutuva jännitehäviö, ja MPPT-säädin osaa muuttaa korkeamman jännitteen 12V-järjestelmään sopivaksi. Lataussäätimeksi valikoitui Victron SmartSolar MPPT 75/15 Bluetooth-ominaisuudella. Samalla puhelimen sovelluksella pääsee kiinni myös tähän laitteeseen.

Uudet paneelit (2 x 100W) asennettuna.

Sarjaankytkemisen haittapuolena on se, että mikäli edes osa toisesta paneelista jää varjoon, molempien paneelien tuotto laskee dramaattisesti. Meidän tapauksessa näin tapahtuu harvoin, sillä paneelit ovat vierekkäin ja lähes aina yhtä aikaa auringossa.

Sähkötyöt alkavat olemaan kunnossa, joten nyt voikin sujuvasti siirtyä normaaleihin keväthuoltoihin.

Kommentoi

Kommentoi