Matkapurjehdus ruokkii matkapurjehdusta. Näin kai voi todeta, sillä vuoden 2022 Höga kustenin purjehduksen jälkeen päässä alkoi kytemään ajatus pidemmästä purjehduksesta Ruotsin läpi Götan kanavaa pitkin. Sellainen ”jos sitten joskus kun on aikaa”-tyyppinen haave.
Kesällä 2023 purjehdimme Tukholman saaristossa. Käytiin Landsortissa, josta käännyttiin takaisinpäin, mutta silloin alkoi paremmin hahmottumaan Ruotsin rannikon välimatkat. ”Mistäs se Götan kanava lähteekään…”.
Opiskelua, suunnitelmia ja laskelmia
Ajatukset ja suunnitelmat alkoivat konkretisoitumaan vuoden 2023 syksyllä, melkein heti veneennoston jälkeen. Kaivoin tietoa kanavasta, luin blogeja ja katselin Sailing Stormurin videoita heidän omalta reissultaan.
Opin että varsinainen Götan kanava lähtee Itämereltä Memistä (Tukholmasta n. 70 NM lounaaseen) ja päättyy lännessä Vänern-järvelle Sjötorpin kaupunkiin, jonne matkaa kertyy 102,6 mailia. Matkan aikana alitetaan 47 siltaa ja kuljetaan 58:n sulun läpi. Parhaimmillaan noustaan yli 91 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kanavan varrelta löytyy 21 vierasvenesatamaa, joissa yöpyminen sisältyy kanavamaksun hintaan (01/2025 6 090 kr). Aikaa kanavan läpimenoon tulisi varata vähintään 6-8 päivää. Mitään varsinaista ylärajaa ei kestolle ole, sillä kanavamaksun hinnalla jokaisessa satamassa saa yöpyä viisi yötä – teoriassa kanavalla voisi siis viettää 3,5 kuukautta.
Vänerniltä matka Göteborgiin jatkuu Trollhätten kanavaa pitkin, joka sisältää 6 suurempaa sulkua, joiden aikana laskeudutaan 43,8 metriä, takaisin merenpinnan tasalle. Matkaa Sjötorpista Göteborgiin tulee yhteensä 107 mailia, josta Trollhätten kanava kattaa 43 mailia. Valtaosa tästä matkasta kuljetaan Göta-jokea pitkin, johon Vänern-järvi laskee. Vänerniltä ehtii periaatteessa Göteborgiin päivässä, mutta käytännön syistä matka kannattaa jakaa kahteen osaan.
Tanskan kautta kotiin
Laskettiin siis, että kanavalle riittää 10-12 päivää, jolloin aikaa jäisi 5-10 päivää purjehtia kanavan alkuun ja toisaalta 5-10 päivää purjehtia Göteborgista Kööpenhaminaan. Saaristomereltä Memiin on matkaa suorinta reittiä pitkin noin 230 mailia, Göteborgista Köpikseen 150 mailia ja Köpiksestä 450 mailia takaisin kotiin. Kaikkinensa matkaa kertyisi kuitenkin realistisesti ottaen noin 1200 mailia.
Minulla oli kesällä lomaa poikkeuksellisesti viisi viikkoa ja siihen viikon saldovapaat päälle, joten kun reittisuunnitelma ja aikataulut alkoivat hahmottumaan, reissu alkoi tuntumaan mahdolliselta. Kotimatka Tanskasta Suomeen päätettiin kuitenkin aikataulusyistä tehdä pidemmillä siirtymillä ja pienemmällä miehistöllä.
Gastin saaminen siirtopurjehdukselle osoittautui yllättävän helpoksi. Oltiin Kettunokka Sailingin Suskin ja Teemun kanssa viettämässä purjehduskauden päätöstä Kasnäsissä, kun kylpylän uima-altaassa heitin Teemulle hypoteettisen kysymyksen, että lähdetkö ensi kesänä purjehtimaan venettä kotiin Tanskasta? Vastaus viipyi noin 5 sekunttia.
Siispä joulukuussa varattiin perheelle lentoliput Kööpenhaminasta kotiin ja seuraavaksi päiväksi Teemulle lippu Turusta Kööpenhaminaan. Liikkeelle lähdettäisiin viikko ennen juhannusta ja perjantaina 12.7. olisi siis syytä olla Köpiksessä. Kotimatkaan oli varattu aikaa kaksi viikkoa, jonka tulisi riittää siinäkin tapauksessa, että tuulet ovat vastaiset ja jouduttaisiin tulemaan kotiin Ruotsin rannikkoa pitkin. Ideaalitilanteessa kotiin tultaisiin viikossa.
Vesille ja matkaan
Kevät oli veneilyn osalta hiljainen – muuten kyllä sitäkin kiireisempi. Veneenlasku tapahtui poikkeuksellisesti vasta toukokuun puolella, 4.5. tarkalleen ottaen. Toukokuussa oltiin merellä yksi viikonloppu ja kesäkuussakin ehdittiin vesille vain kerran ennen lomareissua.
Kevään kunnostus- ja varusteluhommiin kuului kylkien vahauksen ja pohjan maalauksen lisäksi uimatason asennus. Båtsystemin PT8035 -malli istui Jonin peräpeiliin oikein mukavasti ja integroidut kasettitikkaat täydentävät kokonaisuuden. Kuluneen kesän perusteella investointi kannatti – peseytyminen ja uiminen veneen perästä helpottui kosolti.
Vielä pari viikkoa ennen reissua tilasin veneeseen lähettävän AIS:in (malli AMEC Camino 108S Splitter AIS transponder). Tämä hankinta liittyi turvallisuuteen, kun liikutaan suuremmilla ja vilkkaammilla vesillä. Joskin myöhemmin kuulin, etteivät laivat pidä B-luokan AIS-kohteita välttämättä näkyvissä omilla ruuduillaan, joten edelleen vastuu on itsellä, ettei joudu suuren laivan yliajamaksi.
Kesälomat alkoivat viikko ennen juhannusta ja köydet irtosivat sunnuntaina 16.6. Tarkoituksena oli purjehtia suorinta mahdollista reittiä (toki kelien mukaan) Götan kanavan itäpäähän Memiin. Aikaa tähän oli varattu 5-10 päivää, mutta toki mitä nopeammin, sitä enemmän jää aikaa kanavalle.
Ensimmäisenä päivänä purjehdittiin 30 mailin matka Bodöseen, jonne oltiin sovittu treffit Kettunokka Sailingin kanssa. Istuttiin iltaa meidän veneessä ja nostettiin maljat tulevalle kesälle. Alkukesä ja kevät on ehdottomasti vuoden parasta aikaa, koska ilmassa on odotuksia ja koko kesä on vielä edessä.
Nokka kohti Ruotsia
Heräsimme aurinkoiseen aamuun Bodössä, pitkien ja virkistävien yöunien jälkeen. Sataman herkkusämpylät mätkähti kannelle vähän ennen yhdeksää, samalla kun meidän päät nousivat tyynystä. Vilkutettiin Artukoille heidän suunnatessaan kohti Jurmoa, ja puoli kahdentoista aikoihin La Vidan köydet irrotettiin laiturista, ajatuksena tehdä lyhyt siirtymä Utöseen.
Matkalla katsottiin sääennusteita ja todettiin, että seuraavien päivien tuulet näyttävät vastaisilta eli tänään kannattaa mennä suoraan yli Ruotsiin. Eipä siis pysähdytty Utön satamaan, vaan jatkettiin matkaa kevyessä kelissä – suunnaksi otettiin Sandhamn.
Utön jälkeen luoteistuuli heräili ja päästiin pari tuntia purjeilla, kunnes tuuli taas moinasi. Seurasi viiden tunnin moottorimarssi, joista neljä meni sakeassa sumussa; näkyvyys oli muutamia satoja metrejä. AIS-kohteita nähtiin plotterin ruudulla joitakin, mutta nekin menivät kaukana. Lähettävä AIS toi mielenrauhaa tällaisessa tilanteessa.
Tuuli kääntyi illemmalla etelään, ja kun puurokattila saatiin tulille, tuuli perinteiden mukaisesti heräsi. Auringon laskiessa sumukin väistyi – hetkellisesti. Päästiin hienosti luovikulmalla pitkän matkaa. Yön aikana tuuli vähän nousi (5-8 m/s) ja kääntyi lopulta vastaisemmaksi. Viimeiset 10 mailia moottoripurjehdittiin aallokkoa vasten.
Sandhamnin ohi purjehdittiin Ruotsin aikaa klo 4:04. Pudotettiin ankkuri Sandhamnin länsipuolelle Vindalsön lahteen ja sitten olikin aika laittaa pää tyynyyn. Lokissa oli 103 mailia ja aikaa matkaan kului reilut 18 tuntia.
Aamulla todettiin, että kannatti lähteä yli, vaikka loppumatka olikin vähän kuoppainen. Nuoriso tosin meni nukkumaan klo 23, eikä tiennyt mistään mitään – mitä nyt nuorempi heräsi pari kertaa yön aikana ja kävi sitloodan luukulla laskemassa lampaat.
Kesäloman alkoi siis parhaalla mahdollisella tavalla – kahdessa päivässä oltiin jo Ruotsin puolella! Seuraavaksi jatkettiin matkaa kohti Memiä ja Götan kanavan alkua.